Sähköautoiluun liittyy runsaasti terminologiaa ja 3-4 -kirjaimisia lyhenteitä.
Aikavelotteinen lataus – suurimmassa osassa julkisista latauspisteistä veloitus perustuu siirrettyyn sähköenergiaan (kWh), osassa taas latausaikaan, jolloin latausteholla on aivan olennainen vaikutus todelliseen latauskustannukseen
BEV – Battery Electric Vehicle, tyypillisesti viitataan täyssähköautoon, eli autoon jossa on vain sähkömoottori
CCS – yksi latausstandardeista, kotoisin Saksasta (käytetään mm. Volkswagen, BMW, Skoda), max. latausteho 125 kW (uusien versioiden myötä jopa enemmän)
CHAdeMO – yksi latausstandardeista, kotoisin Japanista (käytetään mm. Nissan, Mitsubishi), max. latausteho 63 kW
Dino – esihistoriallinen polttomoottoriauto
Dinottaminen – esihistoriallisen polttomoottoriajoneuvon pysäköiminen väärin sähköauton latauspaikalle
EV – Electronic Vehicle, sähköllä toimiva kulkuneuvo
Hidaslataus – esim. type 2 -standardilla lataus, max. 22 kW:n latausta pidetään tyypillisesti hitaana, puhutaan myös AC-latauksesta jolla viitataan vaihtovirtaan
HPC – High Power Charging, suurteholataus, tyypillisesti ajatellaan että on yli 100 kilowattia
Ilmalämpöpumppu – sähkömoottori ei tuota samalla tavalla lämpöenergiaa kuten polttomoottori, siksi useissa sähköautoissa on vastuksien lisäksi ilmalämpöpumppu, jonka yleinen toimintaperiaate on ihan vastaava kuin ok-taloissa
Latausetiketti – kohteliaat, muita autoilijoita huomioivat tavat toimia julkisissa latauspisteissä (kts. https://sahkoautoblogi.fi/yllatykset/)
Latauslätkä – RFID-tunnisteella varustettu avaimenperä jota vilauttamalla voi asioida julkisessa latauspisteessä
Latausoperaattori – palveluntarjoaja joka ylläpitää julkista latauspistettä (esim. Fortum, Virta, Väre…)
Latauspiste – joko julkinen tai kotona oleva latauspiste sähköauton lataamiseen
Latausraivo – liittyy olennaisesti dinottamiseen
OTA – Over the Air, viitataan yleisesti siihen että auton ohjelmistoa päivitetään ilmateitse, autoa ei siis tarvitse viedä pajalle uuden ohjelmistoversion päivitykseen
Patteriauto – rakkaalla lapsella on monta nimeä, sähköauton yksi ilmaisu
PHEV – Plug-in Hybrid Electric Vehicle, lataushybridi
Pikalataus – katso HPC, toki periaatteessa kaikki mikä on yli hidaslatauksen on suhteessa nopeampaa, puhutaan myös DC-latauksesta millä viitataan tasavirtaan
Plugari – katso PHEV
Plugshare – parviälyn eli sähköautoilijoiden itsensä päivittämä karttapalvelu julkisista latauspisteistä
Plugsurfing – latausoperaattorien allianssi, Plugsurfingin kautta on mahdollista käyttää eri operaattorien palveluita ilman poskettomia roaming-maksuja, mutta luonnollisesti ottavat oman siivunsa (erityisen hyvä silloin jos lähtee Eurooppaan)
Range – auton toimintasäde, eli kuinka kauas autolla pääsee
Rangefobia – kuljettajan pelko jäljellä olevasta matkasta suhteessa auton ilmoittamaan toimintasäteeseen
Rekuperointi – puhutaan myös regeneroinnista, sähköauto kerää liike-energiaa talteen moottorijarrutuksen yhteydessä, ajosta tulee samalla rullaavampaa ja vähemmän nykivää, tyypillisesti talteenoton tehokkuus on kuljettajan säädettävissä
RFID-tägi – katso latauslätkä
Roaming – latauspisteen käyttäminen jonkin toisen operaattorin kautta (kun et omista juuri kyseisen latauspisteen lätkää), tyypillisesti roaming-hinta on todella paljon kalliimpi vaihtoehto (roaminghintaa ei ole myöskään mitenkään säädelty)
SOC-arvo – State of Charge, eli akuston varaustila
Superchager – Teslan oma suurteholatauspiste, näitä ollaan Euroopassa availemassa myös muiden merkkien käyttöön
Sähkövatkain – katso patteriauto
Type 2 – yleisin ja merkkiriippumaton latausstandardi, max. latausteho 22 kW (eli hidaslataus)
V2G – markkinoille tulossa oleva 2-suuntainen latauspalvelu jossa autosta voidaan työntää sähköenergiaa takaisin sähköverkkoon (Vehicle to Grid), käytännössä mahdollistaisi esim. halvan yösähkön lataamisen autoon yöllä ja päivällä takaisin sen myymisen verkkoon (https://www.virta.global/fi/blogi/kaksisuuntainen-lataus-ja-v2g)
WLTP – Worldwide Harmonised Light Vehicles Test Procedure, liittyy yleisesti autoiluun, sähköautoilun yhteydessä puhutaan useimmin WLTP-toimintasäteestä, mikä viittaa siihen miten pitkälle autolla pääsee optimaalisissa olosuhteissa (kesäolosuhteet, pienehkö nopeus yms.)