Puolen vuoden kokemuksia julkilatauksesta

Nyt on tullut reilut puoli vuotta ajeltua patteriautolla ja reissuja on kertynyt myös mukavasti kaikkiin ilmansuuntiin Suomen sisällä. Sen myötä alkaa olla pikkuhiljaa kokemuksia ja näkemyksiä myös julkisesta latauksesta, mikä on käytännössä se olennaisin ero patteriautoilun ja dinoilun välillä kun lähdetään omilta kotikulmilta kauemmas.

  • Tagit on aika lailla turhake reissussa ja ainoa hyöty on se jos matkapuhelin/appi ei jostain syystä pelaa toivotusti. Jollekin taksikuskille näen tuossa jotain aikasäästöä jos julkilatausta käyttää päivittäin, mutta monella operaattorilla on käytännössä aina pakko kuitenkin avata appi ja katsoa että homma pelaa toivotusti. Itselläni on nyt 3 tagia ja enempää en ajatellut tilata.
  • Laturien toimintalogiikka on harvinaisen kirjavaa. Jotenkin on käsittämätöntä millainen kirjo erilaisia protokollia ja käyttöliittymiä on kehitetty lataamiseen. Jos olet kerran luottokortin jo liittänyt appiin, niin toimintamallin pitäisi olla piuha kiinni, valitse laturi ja aloita lataus. Ei muuta. Ei erillisiä käynnistys -nappeja, ei QR-koodien kanssa pelaamista (jotka muuten jo sinänsä ovat tietoturvariski), ei RFID-tagin lukijan etsimistä tolpasta mystisestä paikasta yms.
  • Laturi ei välttämättä lähde toimimaan aina ensirykäisyllä ja välillä ei milloinkaan, ei vaikka seisoisi päällään. Jos koet rangepelkoa, niin kannattaa varmistella että rangen puitteissa olisi aina useampi vaihtoehto. Tämä olennaista varsinkin silloin kun ajetaan pohjoiseen.
  • Sellainen huomio myös että lataus saattaa katketa ja sen vuoksi ei välttämättä kannata olla kovin kaukana autolta latauksen aikana jos matkanjatkumisen vinkkelistä on kriittistä saada lisävirtaa. Itselleni kävi niin mukavasti Renkomäen ABC:lla että auto lähti hienosti lataamaan Virran laturilla ja hilppaisin siitä kävellen Kärkkäiselle. Vieressä oli toinenkin patteriauto ja sen poistuessa samasta latauspisteestä, päätti laturi katkaista virransyötön. Piti sitten kaupassa jättää ostokset kesken ja mennä uudelleenkäynnistämään lataus ihan kaapelinirroituksen kautta.
  • Ensimmäiset korttimaksulla varustetut laturit ovat jo käytössä. Vanhaan latausverkostoon näitä kortinlukijoita on turha odotella (itse latauspönttö on sertifioitu korkeajännitelaite johon ei niin vain porailla reikiä), mutta uusia kortinlukijalatureita on pikkuhiljaa tulossa.
Lahden Kärkkäiseltä löytyy näitä ensimmäisiä kortinlukijalla varustettuja latauspisteitä. Muuten kiva mutta ei anna kuittia työmatka-autoilijalle eikä ole erillistä appistakaan jonka kautta sen saisi.
  • Laturien antama toteunut latausteho voi olla murto-osan teoreettisesta maksimista. En ole vielä kertaakaan saanut ladattua ID4:sta lähellekään teoreettista maksimia vaikka olen käynyt yli 250 kW:n latureissa. Parhaimmillaan laturi on puskenut rapiaa 100 kW:ta vaikka maksimin pitäisi olla 125-135 kW autossani. Tyypillisesti puhutaan kuitenkin merkittävästi pienemmistä tehoista. Tarkoittaa käytännössä sitä että en lataa aikaveloitteisilla latureilla kuin viimeisenä vaihtoehtona.
  • Latauspisteitä voi joutua etsimään ja valitettavan usein latauspiste on merkitty väärään paikkaan kartalla, piste on hyvinkin syrjässä ja/tai latauspisteelle ei ole mitään kylttiohjausta. Toki kun latauspiste tulee tutuksi, osaa jo suunnistaa oikeaan paikkaan, mutta ensimmäisillä kerroilla voi tulla melkoista pyörimistä varsinkin jos latauspisteitä on vain muutama tai pahimillaan yksi ainokainen.
Ohessa koko Luoston ainoa latauspiste jonka sijainti oli appiksen mukaan puoli kilometriä toisessa kohtaa ja itse latauspiste on pihan perällä huoltorakennuksien vieressä, ilman mitään kyltitystä/ohjausta.
  • Latauspisteiden sijoittelua ei usein ole muutenkaan mietitty muun liikenteen kannalta. Esim. Mäkkäreillä on Rechargen pikalatureita joihin voi olla kovaakin tunkua, mutta pisteet on sijoitettu siten esim. Jyväskylässä että laturille päästäkseen, pitää ajaa Mäkkärin autokaistan jonon läpi. Ja suomalainenhan tunnetusti antaa tilaa kun nälkäkiukku on iskemässä.
  • Latauskahvoilla voi tehdä kanssa-autoilijalle källin. Esim. Tampereen Lielahden Citymarketissa törmäsin siihen että tultiin samalle laturille Nissan Leafin kanssa joka nappasi itselleen CHADemon. Laturissa oli toisella puolella yksi CCS-pistooli ja toisella puolella sekä CCS- että CHADemo-pistooli. Leaf oli pysäköinyt autonsa vastakkaiselle puolelle missä oma pistooli sijaitsi ja otti virran tavallaan väärältä puolelta. No kun sitten itse otin CCS-pistoolin omalta puoleltani joka oli siis sama puoli kuin missä CHADemo-kaapeli oli kiinni, ei lataus lähtenyt liikkeelle. Se johtui siitä että minunkin olisi pitänyt tajuta ottaa virta ristiin latauspisteen vastakkaiselta puolelta. Ts. jos sinulla on samalla puolella laturia kahden eri protokollan pistooleita, ei niistä välttämättä pysty lataamaan samaan aikaan. Mutta olen ihan varma että homma toimii eri tavoin eri operaattoreilla.
  • Latausten maksuprosessit vaihtelevat. Osa maksuautomaateista tekee isojakin katevarauksia kortille jotta latauksen saa edes tulille. Osa veloittaa maksun välittömästi kortilta, osa taas laittaa kerran kuussa koontilaskun kaikista edelliskuun latauksista. Näin työmatka-autoilijan vinkkelistä aiheuttaa taas jälleen lisää vaivaa.
  • Kun ollaan Kajaanin eteläpuolella, latureita löytyy varsin helposti ja vapaata tilaa on ollut tosi hyvin, ainakin toistaiseksi. Toki pitää muistaa että autokanta sähköistyy nyt vauhdilla mutta samanaikaisesti esim. ABC on vielä tänä vuonna moninkertaistamassa oman latauspistevolyyminsa.

Sellaisena yhteenvetona julkilatauksesta voisi ehkä sanoa että ei se mitään rakettitiedettä ole ja kertaakaan en ole jäänyt vielä tienpäälle virran loppuessa. Mutta kyllä tämä perehtyneisyyttä vaatii, erityisesti jos aikoo optimoida omaa aikatauluaan ja erityisesti latauskuluja. Saman sähkömäärän hinta voi laturista ja nopeudesta riippuen olla helposti 100% enemmän, aikasäästön ollessa suhteessa merkittävästi pienempi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.