WLTP eli Worldwide Harmonised Light Duty Vehicle Test Procedure on 2017 maailmanlaajuisesti käyttöönotettu ja standardoidu testausprotokolla autojen kulutus- ja päästölukemien mittaamiseksi. WLTP puolestaan korvasi Euroopassa aiemmin käytössä olleen NEDC-standardin (New European Driving Cycle). WLTP-mittausten pohjalta määritellään myös päästöihin sidotut verotusarvot, eli mitä enemmän auto tuottaa CO2-päästöjä, sitä kovempi sen verotusarvo myös on.
Sähköautot eivät tuota suoraan CO2-päästöjä, mutta keskeisin asia mitä WLTP:llä mitataan, on sähköauton toimintasäde. Eli suomeksi miten pitkään täysillä akuilla pääsee, ihan kilometreissä. Käytännössä autovalmistajat ilmoittavat sähköautojen toimintasäteen WLTP:n pohjalta, mikä on sitten keskeinen sähköauton valintakriteeri kun kuluttaja miettii omia käyttötarpeitaan ja ajotapaansa.
Ongelmalliseksi tilanteen tekee se että WLTP-toimintasäde on edelleen ylioptimistinen, eikä anna kuvaa aidosta toimintasäteestä. WLTP-mittaus tehdään seuraavasti:
- Kesto 30 min
- Matkan pituus 23 km
- Maksiminopeus 131 km/h
- Keskinopeus 46,5 km/h
- Paikallaanoloa 13%
- Tehonkäyttö (min/max) 7 kW/47 kW
Kuten tuosta näkee, keskinopeus on varsin matala ja jos autolla ajetaan moottoritienopeuksia, ei päästä lähellekään WLTP-lukemia, ei polttiksilla tai patteriautoilla. Yksi syy miksi WLTP korvasi NEDC:n, oli tavoite saada realistisempia kulutus- ja päästölukemia jotka paremmin vastaisivat oikeaa käyttöä. NEDC:llä esim. keskinopeus oli vain 33 km/h, ts. testi tuotti tuloksia jotka pätivät vain “laboratorio-olosuhteissa”.
WLTP:ssä on edelleen vähän sama ongelma kuin NEDC:ssä, mikä voi osaltaan aiheuttaa ikäviä yllätyksiä sähköautoilijoille. WLTP-toimintasäde mitataan kesäisessä yli 20 plussa-asteessa jolloin sähköauton akustot toimivat hienosti, mutta kun sähköautoilija starttaa pirssinsä -30 asteen pakkasessa, ollaan aika kaukana WLTP-testiolosuhteista. Käytännössä tämä näkyy talvella WLTP-toimintasäteen puolittumisena, autolla piti päästä yli 400 km ja nyt mittaristossa lupaillaan nippanappa 200 km toimintasädettä täydellä akustolla.
Ehkä pohdittavaksi jääkin että olisiko fiksua kehittää pohjoisiin olosuhteisiin oma mittausstandardi joka antaisi realistisemman kuvan auton toimintasäteestä talviolosuhteissa. Pitää muistaa että kaikki autoilijat eivät ole autoharrastajia ja jos autokauppias lupailee 400-500 km toimintasädettä joka puolet vuodesta on 40-50% WLTP-lukemasta, niin pahimmillaan auto ei palvele käyttötarkoitustaan mihin se on hankittu. Ja pitää vielä muistaa sekin että autovalmistajat suosittelevat akuston lataamista 80%:iin sekä akuston varauskyvyn heikkeneminen iän myötä. Toimintasäde voi pahimmillaan siis jäädä jopa vain 30%:iin lupauksista.
Mutta koska akustot maksavat, tekevät autovalmistajat pienellä akkukapasiteetilla varustettuja autoja, jotka soveltuvat käytännössä vain urbaaniin ympäristöön. Esim. Mazda lanseerasi juuri täyssähkön jonka WLTP-toimintasäde on vain 200 km. Tällä kun lähtisi Suomen talveen niin saisi aika montaa kertaa ladata Helsingi-Ruka -välillä ja joutuisi miettimään reitinkin aika tarkkaan että ylipäätään selviäisi aina latauspisteeltä seuraavalle.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/taman-sahkoauton-toimintamatka-on-niin-lyhyt-etta-pomokin-myontaa-ettei-se-valttamatta-riita-talouden-ainoaksi-autoksi/8322724