Kävin joulun välipäivinä viemässä nokivasarani autoliikkeen pihalle parkkiin odottamaan kuljetusta ja nappasin alle keväällä tilatun ID4 GTX:n. Tästä se nyt sitten alkaa, sähköautoilu. Auto oli odottamassa sovitusti ja itse luovutus sujui nopeati, kolmessa vartissa oltiin valmiita. Hallintalaitteita ei ollut juurikaan tarve käydä läpi, olin jo auton aiemmin koeajanut yön yli kestävässä koeajossa.
Sen sijaan minulla oli kasa kysymyksiä liittyen auton lataukseen, takuuseen, vikakoodeihin yms. mutta valitettavasti autoliikkeessä ei ollut juurikaan vastauksia niihin kysymyksiin joita olin päässäni pyöritellyt. Toki tässä myös taustalla se että olen noin vuoden verran lueskellut sähköautofoorumeja ja ylipäätään mitä netissä sähköautoiluista yleisesti kirjoitetaan. Eli voisi sanoa että edustan ehkä keskivertoa paremmin valmistautunutta asiakaskuntaa. Mutta silti, olisi hyvä jos autoliikkeet aidosti miettisivät mitkä ovat niitä keskeisiä kysymyksiä käytännön sähköautoilun vinkkelistä ja tekisivät jonkinlaisia aloitusoppaita, kattaen erityisesti lataamiseen liittyvät käytännön vinkit.
Auton käyttöönotossa oli muutama hikka joita myyjän kanssa ihmeteltiin. Ihan ensimmäinen asia oli että miten tämä saadaan kytkettyä nettiin, mikä oli välttämätöntä käyttöönoton kannalta. Myyjän kanssa tätä muutama kerta kokeiltiin ja aloin sitten itse kelaamaan valikoita läpi. No sieltä sitten löytyi offline-asetus mikä oletuksena oli päällä. Tuon kun otti pois niin tilanne helpottui kummasti. Seuraava nikottelu tuli itse Volkkarin järjestelmän kanssa, jonne olin toki luonut jo tunnuksen, mutta jostain syystä myyjän järjestelmässä tiedot näkyivät edelleen puutteellisina. Tämäkin vaati sitten loppupelissä että menin Volkkarin WeConnect-palveluun ja kävin varmistamassa jokaisen käyttäjätietokentän arvon jotta rekisteröinti voidaan suorittaa loppuun.
Itse auton kanssa ajelu lähti hyvin liikkeelle eikä manuaaliin ole pahemmin tarvinnut turvautua. Hallintalaitteet ovat pääosin selkeitä, vaatii vain hieman totuttelua kun osa toiminnoista pelaa eri tavalla kuin perinteisesti VAG-konsernin autoissa (joista minulla on n. 10 vuoden kokemus).
- Auto on todella hiljainen nastarenkaillakin (Hakkapeliitta 10). Erityisesti ovet tuntuvat todella laadukkailta ja hyvin ääntä eristäviltä.
- Matriisivalot ja ajovaloautomatiikka yhdessä ovat aivan loistavat, parhaat valot mitä olen kokenut missään ajamissani autoissa, ikinä.
- Auto lämpiää nopeasti eikä -15 pakkanen tunnu missään. Kovempia pakkasia odotellessa.
- HUD-näyttö tuulilasissa toimii hyvin ja näkyy jopa päivänvalossa. Pimeällä tuo on käytännössä ainoa näyttö mitä tarvitsee itse ajossa.
- Tehoa ja kiihtyvyyttä GTX:ssä on enemmän kuin tarpeeksi omiin tarpeisiini nähden. Ensin loppuu näin talvikeleillä renkaista pito kuin autosta tehot. Eikä auto vetele minnekään suuntaan kiihdytyksissä. Muutenkin auto menee kuin juna suoralla tiellä. Tosin auton massa tuntuu kyllä sitten mutkissa lumisilla teillä, pitää varoa ettei auto pääse puskemaan.
- Sininen väri sisustuksessa toimii yllättävän hyvin, vähän pelkäsin tätä kuvien perusteella. Mutta GTX:n sininen sisusta on sen verran tumma että kombinaatio mielestäni toimii.
- Ajoasento on matalampi kuin edellisessä autossa, mutta itse löysin kyllä todella hyvän ajoasennon.
- Ajomoodeilla on todellakin eroa ja merkitystä.
Sitten jos miettii niitä asioita missä olisi kehitettävää tai olisin itse tehnyt toisin:
- Keskikonsolissa on painikkeita joita ei ole taustavalaistu. Tämä on ihan selkeä käyttöliittymäkukkanen, jotta näitä voi pimeällä operoida pitää laittaa sisävalot päälle.
- Osan hipaisunapeista olisin korvannut ihan perinteisillä napeilla. Toki tuo modernia ilmettä ja fiilistä, mutta ihan perusnappi toimii usein paremmin. Muutamissa kohdissa painonappina toimii pelkkä teksti pianolakkapinnalla, todella vaikea tunnistaa milloin on kyseessä pelkkä testi, milloin nappi.
- Osassa kohtaa on myös säästelty nappien määrässä ja tehty käyttämisestä hankalampaa kuin perinteisillä ratkaisuilla. Esim. takaikkunoiden avaus on tehty turhan vaikeaksi kun perinteinen ratkaisu (erilliset avausnapit takaikkunoille) toimii paljon paremmin.
- Latausluukun suoja, miksi tällainen on Skodalla muttei Volkkarilla? Tarve on ihan ilmeinen ja helposti ratkaistavissa. Heti ensimmäisenä yönä satoi siihen malliin lunta että jos en olisi itse askarrellut suojaa kaapelin päälle niin aamulla olisi ollut luukku aivan täynnä lunta.
- Ajomoodeista Traction ei jää muistiin kun autoa seuraavan kerran “käynnistää”, tämä ilmeisesti johtuu siitä että siinä on aktiivinen neliveto päällä.
- Ratinlämmitys piilotettu valikoiden taakse, mielestäni ratkaisu että ratinlämmitys toimii samaan aikaan kuin kuskin penkinlämmitys on täysillä, toimisi tässä hyvin.
- Autoon ei saanut edes lisävarusteena lämpöpenkkejä taakse.
No mitenkäs se lataus?
Sähköauton lataaminen niin julkisissa latauspisteissä kuin kotonakin on se kaikkein ihmeellisin ja eniten perehtymistä vaativa asia. Itseäni ihmetyttää se että ei leasing-yhtiössä eikä sen koommin autokauppiaallakaan ollut minkäänlaista tietopakettia uudlle sähköautoilijalle. Tässä heittäisin kyllä palloa ko. tahoille että valmistelisivat materiaalia. Eivät autojen omat käyttöohjeet ota kantaa kaikkiin käytännön asioihin eivätkä voi ottaa, koska jokaisessa maassa on myös omia lataamiseen liittyviä asioita joita tulee huomioida.
No päätin kokeilla heti kotiin päästyäni testimielessä latausta. Minulla on Garon 22 kW:n latauspiste kotona mikä oli sulakkeiden vuoksi rajoitettu laturin päästä 11 kW:n maksimilataustehoon. Teoriassa tuolla teholla latailisi tyhjän akuston täyteen noin 8-9 tunnissa, riippuen toki ulkolämpötilasta, vuorovedestä ja auringonpilkuista. Mutta noin suurinpiirtein.
Kaapeli kiinni autoon ja vihreä valo syttyi. Kojetaulussa alkoivat samoin vihreät ledit liikkumaan latauksen merkiksi. Homma toimii, lähdin sisälle kahville. Päätin vartin päästä käydä katsomassa että miten lataus edistyy ja totesin että niin autosta kuin latauspisteestä olivat kaikki merkkivalot palaneet, no arvasin heti että sulake on tietysti pamahtanut. Kävin nostamassa sulaketaulusta automaattisulakkeet takaisin päälle ja sitten miettimään että mitä tehdä. Meillä on talossa sen verran monimutkainen sähköjärjestelmä, 5 kpl sulaketauluja, paljon talotekniikkaa yms. jolloin on tosi vaikea arvioida kokonaiskuormitusta missäkin kohtaa järjestelmää.
Lisäsin auton valikoiden kautta kodin yhdeksi latauspisteeksi ja rajoitin samalla AC-latausvirtaa, minkä pitäisi puolittaa auton päästä latausvirta puoleen. Ts. 11 kW, muuttui samalla 5,5 kW:ksi, mikä luonnollisesti tuplaa sitten myös latausajan. Mutta tuollakin latausteholla normiarjessa pärjään, autoa kuitenkin ladataan pääsääntöisesti yöaikaan. No tällä mennään toistaiseksi.
Olen nyt muutamana päivänä lataillut kotona ilman ongelmia ja prosessi on simppeli. Kotiin tullessa vain kaapeli kiinni ja lähtiessä kaapelin lukituksen avaus, kaapeli irti ja luukku kiinni. Eli jos kaikki toimii niin kuin pitää, ei tässä tosiaankaan tarvitse olla insinööri jotta osaa ladata auton kotona. Julkista latausta en ole vielä päässyt harjoittelemaan, mutta senkin aika tulee pian.
Joulukuusen valot loistavat kirkkaasti
Yksi isoimmista peloista mitä liittyy sähköautoiluun vielä tänä päivänä on jälleenmyyntiarvon, akuston elinkaaren ja toiminsäteen lisäksi ohjelmistojen kypsyys. Silloin kun ID3 tuli markkinoille, olivat ensimmäiset kommentit aika karua luettavaa, autolla ei päässyt maitokauppaan ilman että joku vikakoodi/viesti/merkkivalo napsahti mittaristoon. Tästä on nyt kuitenkin jo aikaa ja ID4:kin ottaa OTA-päivityksiä myös suoraan ilmasta (OTA=Over The Air) eli suomeksi autoa ei tarvitse viedä pajalle jotta ohjelmistoa saadaan korjattua päivityksellä.
Ensimmäinen aamu uudella autolla ja olen lähdössä liikkeelle, tajuan välittömästi että auton jarrut ovat toiselta puolen jäässä, tuttu ilmiö polttisautoistakin. Runsas lumi, pakastuminen ja lauhtuminen aiheuttavat tätä, ja sitä luntahan täällä maaseudulla P-Karjalassa riittää. Juuri edellisenä iltana/yönä satoi sen 10 cm ja aamulla piti lähteä puskemaan nelikolla läpi auraamattoman kylätien. Mutta ei lähdetä, kun jarrut olivat jäässä ja mittaristoon ilmestyi kasa valoja kuin joulukuusessa lukuisien vikaviestien kera.
Kuten sanottua, tajusin heti liikkeelle lähdettyäni että jarrut ovat jäässä ja olen samaan ilmiöön törmännyt lukuisia kertoja polttisautoilla, varmasti satoja. Joten osasin odottaa että joku vikakoodi nyt varmasti napsahtaa. Mutta se vikakoodien ja viestien tulva mikä näyttöön pölähti, kyllä kieltämättä yllätti. Kirsikkana kakun päällä auto kehotti hakeutumaan korjaamolle.
Kuulin ja tunsin kun jarrut napsahtivat muutaman metrin jälkeen auki. “Sammutin” auton, “käynnistin” uudelleen ja kaikki vikakoodit olivat hävinneet. Tähän saa jatkossa tottua, mitä mystisimpiä vikakoodeja voi tulla ja kuskin on itsensä arvioitava onko kyseessä oikea korjaamoa vaativa ongelma, vai riittääkö valohoito. Kysyin tätä autoliikkeessäkin, että mistä käyttäjä voi tietää onko kyseessä aidosti kriittinen ongelma vai kannattaako vain potkaista rengasta ja uudelleenkäynnistää auto. Ei ollut tähän autoliikkeessä vastausta.
No tällä hetkellä tämä on ainoa varsinainen vikatilanne jota on muutaman päivän pakkasajelun jälkeen tullut vastaan. Toki autossa tuntuu olevan tutkia ja sensoreita joka puolella jotka luonnollisesti keräävät niin lunta kuin jäätä, sekä sitten antavat puhdistuspyyntöjä, mutta tuo on ihan normaalia talviautoilussa.
Mutta silti yleisfiilis niin autosta kuin myös sähköautoilusta on tällä lyhyellä kokemuksella kiitettävän puolella. Jatkoraporttia seuraa…
