Latausetiketti ja jonottaminen

Toistaiseksi sähköautojen ja latauspisteiden suhde on sellainen että latauskenttien käyttöaste on varsin matala ja lataamaan pääsee valtaosassa latauspisteitä ilman turhaa odottelua. Toki Uusimaa erottuu tässä suurempien liikennevolyymien ja suhteessa enemmän sähköistyneen autokannan vuoksi, mutta muualla Suomessa jonottaminen on harvinaisempaa.

Mutta kyllä sitä aina silloin tällöin joutuu latausvuoroaan odottelemaan ja kysymys kuuluukin että miten silloin tulisi toimia? Suurimmasta osasta mobiiliappiksia näkee jo latauskentälle suunnistaessaan että ovatko latauspisteet käytettävissä, mutta latauspisteen varaustoimintoa niistä ei löydy (toistaiseksi). Eikä myöskään näe että miten pitkään joku latauspiste on ollut varattuna ts. miten pian sen voisi olettaa vapautuvan. Ja mistäänhän et voi tietää että onko sen kentän ainoan HPC-laturin varannut sähköautoilija pitkällä lounaalla akun ollessa jo täynnä kun itselläsi auto imee viimeisiä prosentteja akustosta ja matkaakin olisi vielä jäljellä. Ainoa mitä voit tehdä on selvittää rekisterinumeron pohjalta mahdollinen auton omistaja ja tämän numero, mutta eihän kukaan näin toimi. Todennäköisempi vaihtoehto on napata autosta kuva ja ladata se Faceen “Latauspisteen väärinkäyttäjät” -ryhmään muutaman hyvin valitun adjektiivin kera.

Tyypillinen tilanne on se että siellä latauskentällä on 1-2 pikalaturia ja joukko hidaslatureita. Ja juuri silloin kun sinulla ei aidosti olisi aikaa jäädä pidemmäksi aikaa lataamaan, niin se pikalaturi on varattu. Mutta kuten sanottua, et voi tietää että vapautuuko HPC piankin, joten tyrkkäät autosi siihen hidaslaturiin koska onhan se tyhjää parempi. Mutta jos tarve on suuri, osa kuskeista jää samanaikaisesti kyttäämään hidaslataukseen pikalaturin vapautumista. Tällainen kuski voi ajatella että on nyt jonottamassa pikalaturiin vaikka on samanaikaisesti lataamassa toisesta pisteestä. No sitten käykin niin että siihen pikalaturiin ehtiikin paikalle uusi asiakas ennen kuin hidaslatauksessa “jonottanut” saa kaapelinsa irti ja soppa on valmis. Ei kuulosta ongelmalta, mutta esim. Ruotsissa on jo raportoitu ihan käsirysyistä (https://www.is.fi/autot/art-2000008803239.html) ja sitä mukaa kun tulee lisää autoilijoita, lisääntyy jonottaminen ja erilaiset lieveilmiöt.

Parasta olisi kun mobiilisovellukset itsessään tarjoaisivat mahdollisuuden jonottaa ja toisaalta sitä kautta olisi mahdollista rakentaa myös ennustettavuutta siihen milloin se oma vuoro mahdollisesti olisi. Sitä kautta voisi arvioida myös kannattaako jäädä kentälle jonottamaan vai jatkaa matkaansa seuraavalle. Mobiilisovellukseen voisi kertoa jonottamisesta ilmoittaessaan että miten paljon rangea/lataustasoa kasvattaa ja paljonko auto voi ottaa vastaan, sen myötä olisi helppoa kalkuloida jonon pituutta minuuteissa. Ei toki ole ongelmatonta ja vaatii vähän ylimääräistä vaivaa, mutta nyt jonottamiseen ei ole käytännössä mitään virallista mallia, prosessia tai ratkaisua, vaan jokainen kyttää ja toimii ihan oman mutuilun pohjalta. Toistaiseksi kun jonotuksen tarve on vähäistä, myös ongelmia on vähän, mutta tulevaisuudessa tähän suomalaisten kansallislajiin on keksittävä myös ratkaisuja. Ettei käy niin että latauskentälle joutuu naapurimaan tapaan ottamaan kohta nyrkkeilyhanskat ja painitrikoot mukaan.

Pysäköinti sähköauton latauspaikalle

Polttomoottoriautojen pysäköinti sähköautojen latauspaikalle (tunnetaan myös dinottamisena) tai ylipäätään pysäköiminen latauspaikalle ilman että lataa, on aihe joka herättää tunteita. Huomioitavaa on, että latauspaikka voi olla tai olla olematta yleisen pysäköinninvalvonnan piirissä, pysäköijän pitää tämä itse tarkastaa. Itse latauspaikat on tyypillisesti hyvin selkeästi merkitty ja lataustolpissakin palavat valot, joten vahingossa tällaiseen tuskin ajokkiaan pysäköi.

Mutta nyt myös kuluttajariitalautakunta on antanut päätöksensä riidassa jossa polttomoottoriauto oli tietoisesti pysäköity latauspaikalle mistä seurasi sitten parkkisakko. Kuski riitautti asian ja lautakunta on nyt antanut päätöksensä, jonka mukaan parkkisakko on aiheellinen.

Olennaista tässä linjauksessa on se, että vaikka tieliikennelaki ei ota asiaan kantaa kuten invapaikkojen suhteen, maanomistajalla on oikeus määrittää ehdot pysäköinnille ja kunhan käyttötarkoitus on riittävän selkeästi merkitty, voidaan virheellisesti pysäköidyille ajoneuvoille antaa virhemaksu.

Erittäin hyvä ja tärkeä linjaus. Jos siellä Citymarketin pihalla on se 500 kpl parkkipaikkoja ja 8 kpl latauspisteitä hyvin lähellä sisäänkäyntiä, herää monella houkutus jouluruuhkassa tyrkätä autonsa latauspisteelle, ilman että on aikomustakaan tai edes mahdollisuutta ladata sitä. Tulevaisuudessa kun latauspisteiden käyttöaste nousee, tulee myös tästäkin isompi ongelma, jokainen latauspiste tarvitaan. Hyvä että asiaa on nyt linjattu, mutta luonnollisesti tilanne ei vielä tällä korjaannu, vaan asia pitää saada myös suuren yleisön tietoon.

https://www.kuluttajariita.fi/fi/index/lautakunnanratkaisuja/pysakointisahkoautonlatauspaikalle.html

“Igluajaminen”

Sähköautoilussa toimintasäde on merkittävästi lyhempi kuin polttomoottoriautoilussa ja asia korostuu erityisesti talvella. Käytännössä niin pakkanen, auton ja akuston esilämmitys, lämmityslaitteen käyttö ajon aikana yms. kaikki vaikuttavat sähkönkulutukseen.

Olen hieman huolestuneena lukenut juttuja siitä miten osa kuljettajista optimoi toimintasädettä välttääkseen julkisia latauspisteitä viimeiseen asti, (rahansäästö kai lähinnä mielessä) ja vähentää sitten ajomukavuuksia sähkönkulutuksen pienentämiseksi. Mutta siinä vaiheessa kun aletaan karsimaan sisätilan lämmitystä ja ajetaan kelkkahaalarit päällä ikkunat jäässä, vaikuttaa se merkittävästi jo ajoturvallisuuteen. Saa nähdä yleistyykö tietoinen “igluajaminen” miten laajalti sähköautoilijoiden piirissä.

Toinen ilmiö mikä varmasti yleistyy on köröttelevät sähköautot. Siinä vaiheessa kun akustosta alkavat mehut loppua, alkavat sähköautot automaattisesti tiputtaa toimintoja pois päältä sekä samalla tiputtavat ajonopeuden 30-40 km/h köröttelyksi.

https://tekniikanmaailma.fi/moottoritiella-120-km-hn-alueella-hitaasti-korottelevat-autot-usein-sahkoautoja-polttomoottoriautoa-kannattaisi-ajaa-kuin-sahkoautoa/