Latausetiketti ja jonottaminen

Toistaiseksi sähköautojen ja latauspisteiden suhde on sellainen että latauskenttien käyttöaste on varsin matala ja lataamaan pääsee valtaosassa latauspisteitä ilman turhaa odottelua. Toki Uusimaa erottuu tässä suurempien liikennevolyymien ja suhteessa enemmän sähköistyneen autokannan vuoksi, mutta muualla Suomessa jonottaminen on harvinaisempaa.

Mutta kyllä sitä aina silloin tällöin joutuu latausvuoroaan odottelemaan ja kysymys kuuluukin että miten silloin tulisi toimia? Suurimmasta osasta mobiiliappiksia näkee jo latauskentälle suunnistaessaan että ovatko latauspisteet käytettävissä, mutta latauspisteen varaustoimintoa niistä ei löydy (toistaiseksi). Eikä myöskään näe että miten pitkään joku latauspiste on ollut varattuna ts. miten pian sen voisi olettaa vapautuvan. Ja mistäänhän et voi tietää että onko sen kentän ainoan HPC-laturin varannut sähköautoilija pitkällä lounaalla akun ollessa jo täynnä kun itselläsi auto imee viimeisiä prosentteja akustosta ja matkaakin olisi vielä jäljellä. Ainoa mitä voit tehdä on selvittää rekisterinumeron pohjalta mahdollinen auton omistaja ja tämän numero, mutta eihän kukaan näin toimi. Todennäköisempi vaihtoehto on napata autosta kuva ja ladata se Faceen “Latauspisteen väärinkäyttäjät” -ryhmään muutaman hyvin valitun adjektiivin kera.

Tyypillinen tilanne on se että siellä latauskentällä on 1-2 pikalaturia ja joukko hidaslatureita. Ja juuri silloin kun sinulla ei aidosti olisi aikaa jäädä pidemmäksi aikaa lataamaan, niin se pikalaturi on varattu. Mutta kuten sanottua, et voi tietää että vapautuuko HPC piankin, joten tyrkkäät autosi siihen hidaslaturiin koska onhan se tyhjää parempi. Mutta jos tarve on suuri, osa kuskeista jää samanaikaisesti kyttäämään hidaslataukseen pikalaturin vapautumista. Tällainen kuski voi ajatella että on nyt jonottamassa pikalaturiin vaikka on samanaikaisesti lataamassa toisesta pisteestä. No sitten käykin niin että siihen pikalaturiin ehtiikin paikalle uusi asiakas ennen kuin hidaslatauksessa “jonottanut” saa kaapelinsa irti ja soppa on valmis. Ei kuulosta ongelmalta, mutta esim. Ruotsissa on jo raportoitu ihan käsirysyistä (https://www.is.fi/autot/art-2000008803239.html) ja sitä mukaa kun tulee lisää autoilijoita, lisääntyy jonottaminen ja erilaiset lieveilmiöt.

Parasta olisi kun mobiilisovellukset itsessään tarjoaisivat mahdollisuuden jonottaa ja toisaalta sitä kautta olisi mahdollista rakentaa myös ennustettavuutta siihen milloin se oma vuoro mahdollisesti olisi. Sitä kautta voisi arvioida myös kannattaako jäädä kentälle jonottamaan vai jatkaa matkaansa seuraavalle. Mobiilisovellukseen voisi kertoa jonottamisesta ilmoittaessaan että miten paljon rangea/lataustasoa kasvattaa ja paljonko auto voi ottaa vastaan, sen myötä olisi helppoa kalkuloida jonon pituutta minuuteissa. Ei toki ole ongelmatonta ja vaatii vähän ylimääräistä vaivaa, mutta nyt jonottamiseen ei ole käytännössä mitään virallista mallia, prosessia tai ratkaisua, vaan jokainen kyttää ja toimii ihan oman mutuilun pohjalta. Toistaiseksi kun jonotuksen tarve on vähäistä, myös ongelmia on vähän, mutta tulevaisuudessa tähän suomalaisten kansallislajiin on keksittävä myös ratkaisuja. Ettei käy niin että latauskentälle joutuu naapurimaan tapaan ottamaan kohta nyrkkeilyhanskat ja painitrikoot mukaan.

Sähköauto ja ukkonen

Usein näkee pohdittavan että miten sähköautot kestävät vettä ja voiko niitä ajaa saati ladata vesisateessa. Luonnollisesti sähköautoa voi ajaa vesisateella ja auto kestää todnäk paremmin roiskevettä kuin keskivertopolttomoottoriauto. Harvahan esim. tietää että vakuutukset tyypillisesti eivät korvaa jos ajat rankkasateella polttomoottoriautollasi tulvakohtaan siten että polttomoottoriauton moottori hörppää vettä ja pahimmillaan vaurioituu. Sähkömoottori on sen verran yksinkertainen laitos ja hyvin eristetty, ettei samanlaista riskiä ole. Mutta en silti suosittele että kukaan lähtee leikkimään sukellusvenettä patteriautonsa kanssa, todennäköisesti jotain hallaa autolle siinä kuitenkin aiheuttaa ja vakuutusturvasta ei ole mitää takeita.

Mutta miten sitten ukkonen? Pienestä pitäen on opetettu että ukkosen tullen kaikki sinistä sähköä syövät laitteet tulisi irrottaa sähköverkosta jännitepiikkien vuoksi ja olen tuota kerran itsekin todistanut valokaaren syntymistä keittiön tiskipöytään salamaniskun seurauksena. Todella vähän on kuitenkin ollut keskustelua siitä voiko sähköautoa ladata ukkosella tai pikemminkin voiko sähköauto vaurioitua mahdollisesta jännitepiikistä. Lyhyesti vastaus on että voi ja jos haluaa pelata varman päälle, niin auto kannattaa irrottaa latauksesta kun taivas täyttyy salamoinnista. Se että mikä on salamaniskun ja jännitepiikin todennäköisyys, siitä voivat sitten tilastotieteilijät ja metereologit laskea lottokertoimia. Ylijännitesuojia on tyypillisesti niin kotilatauslaitteessa (tai keskuksessa) mutta jos mietitään että sähköauton hinnalla ostaa aika monta taulutelevisiota tai laajakaistareititintä, niin sitä voi jokainen pohtia näkeekö vaivan latauspiuhan irrottamisesta.

Joka tapauksessa Ylekin raportoi salamaniskujen aiheuttamista vahingoista, joten näitä “onnekkaita” löytyy kyllä ihan todistetusti: https://yle.fi/uutiset/3-12568042