Vetokoukkujen riskit

Viime päivinä ja viikkoina on uutisoitu laajalti vetokoukkujen riskeistä sähköautojen latauksissa. Käytännössä ongelma on hyvin yksinkertainen; julkisilla latauspaikalla latauskaapelit eivät ole keloissa (johtuen jo ihan kaapelin jäykkyydestä) ja joskus käy niin, että kuljettaja ei huomaa että latauksen jälkeen osa kaapelista on jäänyt auton vetokoukkuun. No siinä kun kuski lähtee tyytyväisenä latauspisteeltä jatkamaan matkaansa, lähtee auton vetokoukun perässä 20 000 – 40 000 euron latausasema kaikkine hyvineen.

Sähköautoilijat ry muistutti asiasta viime viikolla ja ilmeisesti näitä on nyt sattunut enemmänkin. Tietysti kun latausverkosto on vielä muutenkin harva, jokainen menetetty latauspiste vaikuttaa merkittävästi latausverkoston kattavuuteen. Globaali komponenttipula aiheuttaa myös lisähaastetta näiden osalta ja latauspisteen korjausta/uusimista voi joutua odottamaan pitkään. Joten tarkkana siellä latauspisteellä 😉

https://www.is.fi/autot/art-2000008447616.html

“Igluajaminen”

Sähköautoilussa toimintasäde on merkittävästi lyhempi kuin polttomoottoriautoilussa ja asia korostuu erityisesti talvella. Käytännössä niin pakkanen, auton ja akuston esilämmitys, lämmityslaitteen käyttö ajon aikana yms. kaikki vaikuttavat sähkönkulutukseen.

Olen hieman huolestuneena lukenut juttuja siitä miten osa kuljettajista optimoi toimintasädettä välttääkseen julkisia latauspisteitä viimeiseen asti, (rahansäästö kai lähinnä mielessä) ja vähentää sitten ajomukavuuksia sähkönkulutuksen pienentämiseksi. Mutta siinä vaiheessa kun aletaan karsimaan sisätilan lämmitystä ja ajetaan kelkkahaalarit päällä ikkunat jäässä, vaikuttaa se merkittävästi jo ajoturvallisuuteen. Saa nähdä yleistyykö tietoinen “igluajaminen” miten laajalti sähköautoilijoiden piirissä.

Toinen ilmiö mikä varmasti yleistyy on köröttelevät sähköautot. Siinä vaiheessa kun akustosta alkavat mehut loppua, alkavat sähköautot automaattisesti tiputtaa toimintoja pois päältä sekä samalla tiputtavat ajonopeuden 30-40 km/h köröttelyksi.

https://tekniikanmaailma.fi/moottoritiella-120-km-hn-alueella-hitaasti-korottelevat-autot-usein-sahkoautoja-polttomoottoriautoa-kannattaisi-ajaa-kuin-sahkoautoa/

Lätkäviidakko

Oman patteriauton luovutus lähenee ja sen myötä on pitänyt perehtyä ihan sellaisiin perusasioihin kuin miten sen auton saa sitten ladattua, siis muuallakin kuin kotona. Viimeiset puoli vuotta olen lueskellut eri lähteistä sähköautoilijan aakkosia ja jos jokin asia on vielä vaiheessa tässä sähköautoilussa, niin se ehdottomasti on tämä latauspuoli. Markkinoilla on jos jonkinlaista toimijaa ja tahoa jotka tarjoavat omia latauspalvelujaan.

Ja se kypsymättömyys näkyy todella monin tavoin. Tolpalla ei voi maksaa suoraan pankki/luottokortilla kuten bensapumpulla ja hintatiedot eivät välttämättä ole selkeästi näkyvillä. Jokaisella operaattorilla on omat mobiilisovellukset jotka tietenkään eivät toimi ristiin. Jos kännykkäsovellus ei pelaa tai kännykkä unohtuu kotiin, on hyvä olla jokaiselle operaattorille oma latauslätkä.

Suurimmalla osalla tolpista latauksen hinta määräytyy siirretyn sähkön mukaisesti, mutta osalla on myös aikaveloitus. Tällöin jos auto ei syystä tai toisesta saa ladattua maksimiteholla akkuja, sähkönhinta saattaa pompsahtaa merkittävästi. Ja jos satut käyttämään toisen operaattorin lätkää pakkoraossa, eli roamaat, voivat roaming-hinnat olla ihan mitä vain. Medioissa on ollut esim tapaus jossa minuuttihinta roamingille oli yli 30 €. Kallista sähköä. Eikä valtiovalta säätele roaming-maksujen kattoa toistaiseksi, kuten vaikka teleoperaattorien puolella.

On markkinoille tullut toimijoita jotka helpottavat elämää kuten Plugsurfing, joka mahdollistaa useiden eri operaattorien latauspisteiden käytön yhdellä sovelluksella. Tämä on erityisen näppärää silloin jos lähtee Suomen maarajojen ulkopuolelle reissuun. Tällöin ei tarvitse tehdä sopimuksia jokaisen paikallisen operaattorin kanssa. Mutta luonnollisesti Plugsurfing tekee bisnestä ja ottavat oman siivunsa jokaisesta ladatatusta kilowattitunnista. Itse näen Plugsurfingin vaihtoehtona nimenomaan ulkomaille lähdettäessä ja hätäratkaisuna Suomen sisällä.

Olen sen verran paljon lukenut juttuja toimimattomista tai käytöstä poistuneista latauspisteistä että hieman hirvittää lähteä sellaisiin osiin Suomea jossa latausverkosto on harva, mutta tähän epävarmuuteen pitää nyt vaan tottua. Autojen naveissa on tietoja myös latausverkostosta, mutta mitä olen ymmärtänyt, eivät tiedot ole lähellekään täydellisiä ja usein vanhentuneita. Vaatii siis jonkin verran suunnittelua kun lähtee Lappiin tai muualle missä latauspisteitä on harvakseltaan ja jos se ainoa ei toimi, pitäisi olla sen verran virtaa autossa että selviää vaihtoehtoiselle pisteelle.

Mutta näin aloittelevan sähköautoilijan vinkkelistä ensimmäisiä operaatioita ennen auton luovutusta on tilata riittävä määrä lätkiä eri operaattoreilta ja asennella vastaavasti kasa mobiilisovelluksia. Itse ajattelin kokeilla ensin pärjätä noin 4-5 eri lätkällä ja 6-7 eri mobiilisovelluksella. Kaikilla operaattoreilla ei siis ole omia lätkiä, esim. ABC Mobiili ei näitä tarjoa.

Hyvä artikkeli aiheesta: https://www.laturille.com/latausoperaattorit/