Auton valinnasta, miksi ID4 GTX?

Nyt kun on muutama päivä aikaa sähköautoon siirtymisessä, olen pohtinut että tulikohan tehtyä oikea valinta. Mitä jos joku toinen malli olisikin kypsempi, soveltuvampi lumen ja pakkasen keskelle sekä ylipäätään toimivampi omiin tarpeisiin. Palauttelin vielä mieleen miksi itse päädyin ID4:een.

Jos lähdetään ihan vaatimuslistasta:

  • Järjellinen toimintasäde, ajoa tulee suht paljon päivä- ja viikkotasolla. Ajan myös pitkiä työmatkoja.
  • Neliveto ja riittävästi maavaraa, asumme maalla, soratien päässä ja talviaamuisin on päästävä liikkumaan vaika tiet olisivat auraamatta. Yhdessä vaiheessa alla oli Skoda Octavia RS jonka madalletulla alustalla ei ollut aina asiaa kotipihaan.
  • Riittävästi tavaratilaa, arkiajossa ei ole tila loppunut nykyisessäkään autossa (Skoda Karoq), mutta lomareissuilla takakontti on kyllä käytetty hyvinkin tarkkaan.
  • Kohtuullinen suorituskyky, silloin kun lähdetään ohittamaan niin kapeilla ja mutkaisilla teillä pitää päästä ohi ripeästi ja turvallisesti. Auton ei kuitenkaan tarvitse olla mikään dragster, korttikin on kiva pitää taskussa.
  • Vetokoukku ja sen verran vetokykykä että mönkkärin saa kuljetettua kärrillä huoltoon yms.
  • Lämmin, auton on oltava tehty pohjolan olosuhteisiin. Asumme P-Karjalassa jossa lunta ja pakkasta riittää.
  • Auton huollon tulee onnistua paikallisesti, en halua hinauttaa autoa toiselle puolen Suomea mahdollisissa ongelmatilanteissa.
  • Ja luonnollisesti hinnallakin on vaikutusta. Hankin auton firmaleasingina ja autopolitiikkakin tulee vastaan.
  • Auton vaihtoaika vuodenvaihde 2021-2022 jolloin nykyinen sopimus päättyy.

Jos nyt sitten lähdetään tuon vaatimuslistan kautta poissulkemaan vaihtoehtoja:

  • Tesla, kaikki mallit.
    • Huolto, Teslalla on Suomessa 2 huoltokeskusta, yksi Vantaalla ja toinen Tampereella. Vaikka sähköautoja ei tarvitse paljoa huoltaa, niin silti, meiltä on 400 km lähimpään Teslan huoltokeskukseen.
    • Teslaa ei ole varsinaisesti rakennettu pohjolan olosuhteisiin, vaikka moni toki kehuu Teslaa myös talviautona. Itseäni kuitenkin mm. karmittomavat ovet hieman epäillyttävät, tosin eipä ole omakohtaista kokemusta niistä.
    • Ja se hinta, suurin osa Tesla-malleista menee oman budjetin yli. Itse myös koen että Teslan hinnoittelussa on todella paljon brändilisää josta en ole valmis maksamaan.
  • Hyundai Ioniq 5
    • Ominaisuuksiensa puolesta todella vahva kandidaatti, ja vaikka se ei ollut tuolla listassa, niin on sillä auton ulkonäölläkin väliä. Ioniq5:n muotokieli ei vain puhuttele minua, mutta makunsa kullakin.
  • Ford Mustang Mach-E
    • Tavaratilat, perä on coupemainen ja sen myötä tavaratila matala sekä kapasiteetiltaan merkittävästi pienempi.
    • Hinta, periaatteessa olisi mahtunut nelivetona karvalakkivarusteluna hankintarajaan.
    • Vaatimaton vetokyky, 750 kg.
    • Kohtuullisen matala maavara, 145 mm.
  • Audi E-Tron
    • Hinta, ei tarvinnut edes harkita.
  • Skoda Enyaq
    • Vaikka nykyinen auto on Skoda ja olen ollut todella tyytyväinen aiempiinkin Skodiin, kääntyi tilanne Skoda-Volkswagen-akselillä yllättäen toisinpäin. Vastaavilla varusteilla kuin mitä ID4:een kasasin, olisi Enyaq tullut kalliimmaksi. Perinteisestihän Volski on ollut Skoda kalliimmalla hintalapulla.
  • Kia EV6
    • Toimitusaika, silloin kun olin tilaamassa autoa alkukesästä 2021, ei vielä ollut tarkkaa tietoa nelivetomallien toimitusajoista.
    • Siinäpä se tärkein, nyt jos olisin autoa tilaamassa olisi valinta käytännössä ID4 GTX vs EV6.

Tämä siis täysin subjektiivinen lista ja peilaan tässä eri autojen ominaisuuksia omiin tarpeisiini/mieltymykseeni. Korostan myös että kaikista näistä automalleista löytyy todella paljon hyviä asioita enkä sano että jokin auto on parempi kuin toinen. Eihän minulla ole vielä kuin vähän koeajoja taustalla sähköautoilla, joten tämä on vahvaa mutuilua joka toki pohjautuu n. vajaan vuoden mittaiseen autofoorumien, testien yms. lukemiseen. Mutta näillä järkeilyillä tulin siis päätyneeksi ID4:een ja sen GTX-nelivetomalliin. Nyt jos olisin tilaamassa niin en ole enää varmas olisiko valinta ID4 vai EV6, sen verran näpsäkän näköinen ja hyvin varusteltu peli sekin on.

ID4 ole suinkaan täydellinen valinta, muuttaisin autossa montaakin asiaa jos olisin Volkkarin insinööri.

  • Hipaisunäppäimet, en ollut intona näistä koeajolla ja ne eivät ole kaikkein käytännöllisimmät.
  • GTX-mallin sisävärit, olisi kiva jos olisi edes jokin toinen vaihtoehto siniselle.
  • Softan kypsyys, valitettavan paljon lukenut erilaisista softabugeista ID-perheessä ja tämä on asia joka jännittää ehdottomasti eniten.

No lisää näitä varmasti nousee käytön myötä. Mutta ainahan se auton valinta on kompromissien tekemistä, ominaisuuksien ja hinnan välillä. Täydellisen auton itselleen saa vain jos on rahaa rajattomasti ja tilaa sen mittatilaustyönä.

Pitää myös suositella Autotalo Ampeerin sähköautojen ominaisuuksien vertailutyökalua, helpottaa kummasti tietojen hakemista eri merkeistä ja malleista: https://www.autotaloampeeri.fi/sahkoautotietoa/


Pysäköinti sähköauton latauspaikalle

Polttomoottoriautojen pysäköinti sähköautojen latauspaikalle (tunnetaan myös dinottamisena) tai ylipäätään pysäköiminen latauspaikalle ilman että lataa, on aihe joka herättää tunteita. Huomioitavaa on, että latauspaikka voi olla tai olla olematta yleisen pysäköinninvalvonnan piirissä, pysäköijän pitää tämä itse tarkastaa. Itse latauspaikat on tyypillisesti hyvin selkeästi merkitty ja lataustolpissakin palavat valot, joten vahingossa tällaiseen tuskin ajokkiaan pysäköi.

Mutta nyt myös kuluttajariitalautakunta on antanut päätöksensä riidassa jossa polttomoottoriauto oli tietoisesti pysäköity latauspaikalle mistä seurasi sitten parkkisakko. Kuski riitautti asian ja lautakunta on nyt antanut päätöksensä, jonka mukaan parkkisakko on aiheellinen.

Olennaista tässä linjauksessa on se, että vaikka tieliikennelaki ei ota asiaan kantaa kuten invapaikkojen suhteen, maanomistajalla on oikeus määrittää ehdot pysäköinnille ja kunhan käyttötarkoitus on riittävän selkeästi merkitty, voidaan virheellisesti pysäköidyille ajoneuvoille antaa virhemaksu.

Erittäin hyvä ja tärkeä linjaus. Jos siellä Citymarketin pihalla on se 500 kpl parkkipaikkoja ja 8 kpl latauspisteitä hyvin lähellä sisäänkäyntiä, herää monella houkutus jouluruuhkassa tyrkätä autonsa latauspisteelle, ilman että on aikomustakaan tai edes mahdollisuutta ladata sitä. Tulevaisuudessa kun latauspisteiden käyttöaste nousee, tulee myös tästäkin isompi ongelma, jokainen latauspiste tarvitaan. Hyvä että asiaa on nyt linjattu, mutta luonnollisesti tilanne ei vielä tällä korjaannu, vaan asia pitää saada myös suuren yleisön tietoon.

https://www.kuluttajariita.fi/fi/index/lautakunnanratkaisuja/pysakointisahkoautonlatauspaikalle.html

Sähköauton seisottaminen pakkasessa

Ruotsin autoliitto on puuttunut Volkswagenin käyttöehtoihin joiden mukaan Volkswagen ID-perheen autoa on käytettävä vähintään kerran vuorokaudessa kun pakkanen on -30 tai sen alle. Mitenköhän Suomessa tämä nähdään kuluttaja-asiamiehen toimesta? Aika erikoista jos perhe lähtee Thaimaaseen talvilomalle ja jättää autonsa lentoparkkiin, voi samalla auton takuu raueta jos pakkanen laskee alle käyttöehdoissa määritellyn raja-arvon. Kuulostaa todella oudolta. Mutta joka tapauksessa Ruotsin autoliitto on esittänyt Volkswagenille että joko käyttöehtoja/autoja korjataan niin että niitä voidaan säilyttää myös ulkona talvella kovallakin pakkasella tai sitten autot vedetään Ruotsin markkinasta. Popparit mikroon ja katsotaan mitä tapahtuu.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/myytava-kesaoloihin-soveltuvana-sahkoautona-ruotsin-autoliitto-tylyttaa-volkswagenin-id-perheen-pakkaskestavyytta/cdaca78c-50fa-4468-afa8-a2d19d196e54

Ilmasta mutta ei ilmaista päivitystä

Useissa sähköautoissa päivitykset tapahtuvat jo ilmateitse, ts. autoa ei tarvitse viedä pajalle päivitettäväksi. Uusia malleja pusketaan markkinoille kiireessä ja usein ohjelmistot eivät ole ihan viimeiseen asti viilattuja. Ensimmäiset uuden mallin ostajat toimivat samalla koekaniineina ja beta-testaajina.

Sähköautoissa on paljon vähemmän mekaanisia liikkuvia osia kuin polttomoottoriautoissa. Joten jos halutaan vaikka säätää moottorin luonnetta, ohjataan sitä hyvin pitkälti ohjelmiston kautta. Toki lastuttaminen on tuttua polttomoottoriautoistakin, tyypillisesti kuitenkin virityspajojen tekemänä. Sähköautoissa kuitenkin on lähdetty siitä että asiakkaalle tuodaan tarjolle maksullisia lisäpalveluita joilla voidaan tuoda puhtaasti ohjelmistopohjaisia lisäpalveluita, aktivoida toiminnallisuuksia eri malleissa joihin on rakennettu tekninen valmius tai säätää moottorin, tai muiden auton keskeisten komponenttien toimintaa halutulla tavalla.

Nyt esim. Polestar tarjoaa OTA-päivityksenä (Over-the-air) sporttipäivitystä, jonka jälkeen autossa on 50 kW enemmän tehoa ja 20 Nm enemmän vääntöä. Ilmasta tapahtuva päivitys ei kuitenkaan ole ilmainen, vaan tässä tapauksessa jopa suolainen, arviolta n. 1000 €.

https://www.is.fi/autot/art-2000008466154.html

Valmistajat kuten Volkswagen näkevät OTA-päivitykset ennen kaikkea tärkeänä uuden liiketoimintamallin alustana. Eri tyyppiset mikromaksut, alustatalous ym. mobiilimaailmasta tutut käsitteet siirtyvät vahvasti myös neljälle pyörälle.

https://www.volkswagenag.com/en/news/2021/09/Volkswagen_introduces_Over-the-Air_Updates.html#

Mitä tämä tarkoittaa kuluttajan kannalta? No käytännössä sen jälkeen kun auto on ajettu ulos kaupasta, voidaan siihen vuosien saatossa ostaa monia kokonaan uusia toimintoja. Osa ulosmyytävistä automalleista saattaa jopa olla “raudan” osalta täysin identtisiä, halvemmassa automallissa osa toiminnoista on vain ohjelmiston kautta piilotettu tai “kuristettu”. Joten jos asiakas myöhemmin tulee katumapäälle ja haluaisikin kalliimman mallin, on se teknisesti hoidettavissa ihan ohjelmistopäivityksellä.

Paljon on myös spekuloitu että autovalmistajat ovat jo rakentaneet autoihin teknisiä valmiuksia esim. autosta autoon lataamiselle jota esim. Hyundai Ioniq 5 tukee (V2V, Vehicle to Vehicle). Samanaikaisesti tieto siitä että auton toiminta voi hyvinkin radikaalisti muuttua ohjelmistopäivityksellä nostaa huolia niin käyttökokemuksen, asiakastyytyväisyyden mutta ennen kaikkea tietoturvan/yleisen turvallisuuden kannalta.

Mutta pitää vain luottaa siihen että näitä asioita on mietitty. Aika ikävää jos puhtaasti sähköinen ohjaus esimerkiksi kääntäisi suunnat päinvastoin. Foliohattu päähän ja menoksi.

Lataaminen maakunnissa

Kun sähköautoa hankkii, on hyvä tiedostaa miten paljon sillä aikoo ajella ruuhka-Suomen ulkopuolella ja kuinka suuressa osassa tästä ajosta, pystyy ajamaan kotilatauksen voimin. Monissa paikoin Suomea latausverkosto on vielä varsin rajallinen, mutta tilanne paranee kuitenkin koko ajan.

Vertailin ihan huvin vuoksi että miten eri operaattoreilla löytyy latauspisteitä Joensuun seudulta, jossa siis itse asustelen. ABC Mobiili tarjoaa lähimmäksi latauspisteeksi Kajaania, jonne matkaa kertyy 193 km. Virta taas puolestaan tarjoaa 3 latauspistettä Joensuusta tehoiltaan 11-22 kW, mutta joista 2 on lentokentällä ja 1 on hotellin parkkihallissa. Väreellä on tarjolla parhaiten latauspisteitä Joensuussa, löytyy ihan toriparkistakin 5 kpl, joista 1 kpl on jopa korkeampaa lataustehoa tarjoava CCS-piste.

K-Latauksella on parhaiten latauspisteitä näillä seuduilla, Citymarket Pilkossa on peräti 8 latauspistettä joista kirjoitushetkellä 7 on käytössä. Näistä puolet on 50 kW:n latureita. Matalamman 22 kW lataustehon latauspisteitä löytyy kohtuullinen nivaska eri puolilta kaupunkia ja paikallisessa Prismassakin on yli puolenkymmentä latauspistettä.

Käytän kuitenkin itse lähes joka viikko esim. toriparkin ja Pilkon Citymarketin palveluita ja vaikka lähes aina on jokunen auto latauspisteillä ottamassa lisää virtaa, en ole kertaakaan nähnyt että latauspisteet olisivat olleet missään täynnä. Tilanne yleisesti on siis vielä hyvä, mutta latauspisteen löytäminen vaatii siis sitä että on mobiilisovellukset ja lätkät eri operaattoreille.

Mutta jos siis on ruuhka-Suomessa vakkiiintunut tietyn operaattorin käyttäjä eikä ole kokenut ongelmaksi löytää vapaata latauspistettä esim. ABC Mobiilin kautta, niin maakunnissa tilanne voi olla hyvin erilainen.